Memorial of Alexander Lesnikov

Nyt on sitten Moskovan reissu ohi! Todella mahtava reissu ja hyvin menneet kisat lämmittävät mieltä todella paljon. Täysipäiväisen kisaamisen mahdollisti vain ja ainoastaan joukkueen loistava huolto. Ilosen Samu piti pyörät ajokunnossa koko matkan ajan ja auttoi kaikin mahdollisin keinoin koko kilpailujen ajan. Todella suuri kiitos tästä! Käydäänpä reissu päivä päivältä läpi...

Perjantai 24.

Aamulla herätys 5.00 ja maksimaalinen määrä erinäistä häröilyä ja töhöilyä. Piha tyhjäksi autoista ja 7.00 töissä. 7,5 tuntia aluehuoltotyötä ja kotiin tekemään viime hetken  pakkailut. Äidin kyydillä Helsinkiin Rautatieasemalle ja Forexiin jonottelemaan ruplia. Kaupasta evästä ja Tolstoi-junaan sisään. Rajalla passintarkastukset ym. sählingit ja sitten levyksi. Väsytti...

Lauantai 25.

Aamulla herätys junasta ja vastaan tulleen Venäjän pyöräilyliiton miehen kyydissä Krylatskoyin velodromille. Pyörälaukut velolle koppiin ja sitten hotellille. Hotellilla kamojen purku ja lähtö Krylatskoyn ghettoon kauppaan. Vähän evästä naamariin ja velolle kasaamaan pyörät ja treenailemaan. Todella hyvä fiilis ajaa ja kovavauhtista letkaa oli tarjolla. Ei ollut vaikeuksia tottua rataan, vaan se tuntui todella hyvältä heti alusta asti. Treenien jälkeen hottellille suihkuun ja syömään ja seuraamaan Mestarien liigan finaalia Saksan sprinttimaajoukkueen kanssa. Olo tuntui melko pieneltä, kun vieressä pyöri isoja reisiä esim. Förstemann, Enders, Hübner, Niederlag ja Vogel.

 Saksan sprinttimaajoukkue

 

Dortmund 1 - Bayern 2

Sunnuntaina 26.

Herätys, aamupala ja velolle. Lisenssien tarkistus ja sitten taas radalle. Rauhallinen lämmittely ja sitten Kazakstanilaisten peesiin availmemaan jalkoja. Todella vauhdikasta menoa, mutta ajo tuntui hyvältä ja rennolta. Lupaa hyvää kisoja varten. Illemmalla Samu kävi joukkueenjohtajien kokouksessa ja toi lähtölistat ja numerot ajajille. Tässä vaiheessa viimeistään selvisi kisojen taso. Linja-ajon lähtölistalta löytyi useita tuttuja nimiä jotka olivat olleet ajamassa Minskissä MM kisoissa kuluvalla kaudella. Lupasi todella kovaa tasoa, mutta haaste otettiin vastaan. Nukkumaan ja valmiina aamulla alkaviin kisoihin.

 Muutama kuva velolta.

Myös Robert Förstemann oli ajamassa Moskovassa.

 

 

Maanantai 27.

Aamulla ylös ja aamupalan jälkeen velolle valmistautumaan. Sprintterit ajoivat aluksi lentäviä ja sitten oli vuorossa 4 kilometrin karsinta. Lähtökohdat piti olla hyvät ja omaa ennätystä oli tarkoitus parantaa huomattavasti. (Vanha ennätys oli 2012 Omnium-SMissä ajettu 5.22) Ennen starttia tuli hieman sählättyä ja töhöiltyä ja taulu oli hieman sekaisin. Samu hoiti homman kuitenkin hyvin ja onnistuin alittamaan kiireessä laaditun vauhdinjaon selvästi. Koko ajon ajan oli hyvä tunne ajaa ja sain mielestäni kaiken irti itsestäni. Loppuaikaan 4.54.735 olin todella tyytyväinen. En osannut missän nimessä odottaa näin kovaa suoritusta vielä tässä vaiheessa kautta. Lupaa todella hyvää tulevalle.

Jäähdyttelyt ja hotellille lepäämään. Iltasessioon takaisin ja vuorossa 15 kilometrin linja-ajo. Alusta asti pidettiin melkoista vauhtia yllä ja keskityin enemmänkin vain pääjoukossa pysymiseen. Matka meni melko nopeasti ja ilman suurempia ongelmia. Lopussa loppukiriin valmistautuminen ja vauhdin nostot kuitenkin olivat hieman liikaa ja putosin pääjoukon hänniltä 2 kierrosta ennen maalia. Ajoin loppuun asti täysiä ja pääjoukosta aiemmin tippuneet eivät saaneet kiini. Tuloksissa siis samalla kierroksella kuin pääjoukko ja todella tyytyväine omaan suoritukseen. Pyörittelyä rullilla ja syömään ja nukkumaan hotelille.


Tiistai 28.

Ohjelma oli muuttunut ja illan pisteajoa varten ajettiin aamupäivällä kaksi karsinta erää. Jouduin tämän takia jättämään keirinin väliin. Pisteajon karsinnassa oli 20 ajajaa viivalla ja 12 parhaalle paikka finaaliin. En uskonut pärjääväni välikireissä joten pidin ainoana mahdollisuutena sopivassa porukassa kierroksen saamista. 16 kilometrin kilpailussa pidettiin hyvää vauhtia yllä ja pyrin ajamaan aktiivisesti. Iskin muutamiin irtiottoihin mukaan, mutta mikään niistä ei tuottanut tulosta. Kunto ei riittänyt todellakaan jokaiseen irtiottoon ja muutma ryhmä onnituikin saamaan kierroksen. Ajoin maaliin asti pääjoukossa ja olin jälleen todella tyytyväinen ajoon. Tämä ei kuitenkaan riittänyt finaalipaikkaan ja loppupäivä oli lepoa seuraavan päivän startteihin. Otin loppupäivän rennosti ja seurailin muiden suomalaisten kilpailuja.


Keskiviikko 29.

Aamulla taas aikainen herätys ja kamojen pakkaus hotellilla. Siirtyminen velolle ja valmistautuminen kisoihin. Ensin oli vuorossa Team Sprint. Lauri Arte starttasi, Jani Mikkonen oli toisena ja itse vedin vielä viimeisen kierroksen. Ajo meni todella hyvin meidän yhteiseen treenimäärään nähden. Startti ja vaihdot toimivat oikein hyvin ja välityksetkin olivat kohdallaan. Aika 1.06,242 oli kaiken lisäksi uusi kilometrin Team Sprintin Suomenennätys. Rullille pyörittelemään ja valmistautuminen vielä kilometrin aika-ajoon. Omaa ennätystä oli taas tarkoitus parantaa. ( 2012 SM 1km 1.13) Huolellisen lämmittelyn jälkeen jalat tuntuivat hyviltä ja lähtötelineeseen. Räväkkä startti ja vauhti niin ylös kun sai, sitten vaan pidetään vauhti niin ylhäällä kuin pystyy. Viimeisellä kierroksella vauhti hyytyi, mutta aika oli silti hyvä. 1.09,913 oli melkoinen parannus viime vuoteen nähden ja lupaa hyvää tulevia kilpiluja varten. Palauttelu, pyörä kasaan, suihkuun, pizzalle ja junaan. Kiitos ja Aamen!


Nyt vähän lepoa ja sitten alkaa taas kovempi treenaaminen. Kauden ensimmäiset SM kisatkin ovat jo ovella. Sitä ennen kuitenkin Fellmannin ajot ja Porvoon ajo.

Moscow calling!

Eilen piti olla viimeostelykisat Moskovaa varten, mutta pirteä kevätsade muutti suunnitelmia. Kevyet rullatreenit tuli ajettua ja vähän availtua jalkoja.

Tänään sitten lähtö junalla itärajalle päin. Kovatasoiset GP-kisat tiedossa ja tavoittena saada kovia kilsoja jaloille ja saada kv. kisakokemusta.

Muutama kuva vielä viime reissulta:

Tampereen viikonloppu

Tänä viikonloppuna ajettiin Tampereella kaksi maantiecupin osakilpailua. Lauantaina Killin Kaivin GP ja sunnuntaina Fuji-Peloton GP (Rosendahl GP). Ennakkoon lauantain reitti piti sopia minulle, kun se oli mutkikas ja tasainen ja sunnuntain taas ei, kun se oli huomattavasti mäkisempi.

Lauantaina ajo tuntui melko hyvältä, mutta en missään vaiheessa onnistunut nousemaan porukan kärkeen, vaan tyydyin ajamaan porukan perällä oikeastaan koko kisan. Tulin maaliin myös pääjoukossa ja olin lopulta 15. Teamillä meni hyvin, kun Juhana oli loppukirissä toinen voiton vieneen Roope Nurmen jälkeen. Muutama kuva:

Kuvat: Jari Birling

 

 

Sunnuntaina oli vuorossa legendaarinen Rosendahl GP (nykyään Fuji-Peloton GP). 20 kierrosta todella rankkaa Pyynikin näköalareittiä. Viime vuonna kisa päättyi osaltani siihen, että pääjoukko ajoi minut kierroksella kiinni ja minut poistettiin radalta. Tänä vuonna tavoitteena oli päästä pääjoukon mukana maaliin. Kilpailu alkoi neutraalistartilla Pyynikin palloiluhallilta, josta ajettiin Pyynikin näköalatornille auton perässä ja siihen pysähdyttiin virallista strttia varten. Ennen starttia pidettiin minuutin hiljainen hetki poismenneen pyöräilijän muistolle. Kilpailun vuonna 1983 voittanut Jukka Seppä oli poistunut keskuudestamme vaikean sairauden takia. Kilpailussa pidettiin kovaa vauhtia yllä ja alussa oli jo muutamia irtiottoyrityksiä. Kilpailua oli 12 kierrosta jäljellä, kun iskin yksin irti. Tavoitteena oli ajaa kaksi kierrosta yksin ja voittaa puolessa välissä kilpailua käytävä Tinken kiri. Pysyin melkoisen taistelun jälkeen irti juuri ja juuri nämä kaksi kierrosta ja onnistuin voittamaan kilpailun ainoan välikirin. Sen jälkeen kaksi ajajaa ajoi minut kiinni ja olimme vielä kolmistaan kierroksen verran irti, mutta sitten pääjoukko otti meidät kiinni. Puolen välin jälkeen kisa ratkaistiin muutaman irtioton lähdettyä. Oma kohtaloni oli jäädä pääjoukkoon ja ajoin siellä aivan kilpailun loppuun asti. Olin todella tyytyväinen suoritukseeni ja kaiken lisäksi Team KTM menestyi muutenkin hyvin. Timo Torpo oli lopulta 4. Juhana Hietala 8. ja Jori-Pekka Kuuranne 11.  Itse olin 33. Tulokset: http://www.tulospalvelu.profiili.fi/pyorailytulokset/tulokset2013/

 

Ja vielä muutama kuva:

 

Team KTM hyvin edustettuna.

 

Tinken kirin jälkeen pienellä porukalla irti - Kuvat: Kai Patjas

 

Kuva: Jukka Härkönen

Kokonaisuutena siis todella onnistunut viikonloppu! Nyt tiedossa lepoa ja treeniä ja sitten lähtö Moskovaan ratakisoihin; 27. - 29. 5. Memorial of Alexander Leshnikov.

Skandis GP ja Ahvenisto

Sunnuntaina ajettiin Uppsalassa 60 kilometrin Skandis GP. Mukana oli useita Continetal-tason talleja ja sen lisäksi seurajoukkueita ja ainakin Ruotsin maajoukkue. 2 kilometrin korttelireitti oli kuin yhdistetty TS-korttelit ja Rosendahl GP. Reitillä oli mutkainen osuus, jossa oli myös mukulakiveä ja sen lisäksi yksi iso ylämäki. Olin alussa hereillä ja pääsin aivan kärjen tuntumassa ensimmäisellä kierroksella ylämäkeen ja mitään suurempia ongelmia ei ollut. Mäki nousi jopa yllättävän helposti. Alamäessä ja mutkissa pystyi jopa mielestäni lepäämään ja keräämään energiaa. Toisella kerralla mäki alkoi jo painamaan huomattavasti enemmän, mutta pysin porukassa. Kolmas kerta oli melko lailla samanlainen kuin edellinenkin. Neljännellä kerralla kone leikkasi totaalisesti kiinni. Pienimmät välitykset sisään ja kuin ihmeen kaupalla pääsin mäen päälle. Ajelin sitten erinäisissä grupetoissa noin 30 kilsaa ja sitten liputus ulos radalta.

Viikonlopusta opittua: Kestävyys ei ole vielä 200 kilometrin kisojen kunnossa ja ylämäet ei nouse vielä tarpeeksi hyvin.


Jälkimmäistä parantaakseni lähdin eilen kisaamaan Bianchi Cuppia Hämeenlinnaan Ahveniston moottoriradalle. Reitti on todella mäkinen ja soveltuu hyvin pyöräkilpailuille. Paikalle oli saapunut aika hyvin muitakin yleisen sarjan pyöräilijöitä. Tiedossa oli 15 kierrosta hieman alle 3 kilometrin reitillä. Vauhtia pidettiin yllä koko kisan ajan ja muutamia irtiottoyrityksiä oli kilpailun aikana. Ratkaisu tappahtui muutama (4?) kierrosta ennen maalia ylämäessä, kun porukka meni paloiksi. Alamäessä kirittiin välejä kiinni niin, että kärkeen tuli 10 ajajan ryhmä ja pääjoukko jäi vähän matkan päähän. Kärkiporukassa pidettiin muutama kierros hyvin vauhtia ja pääjoukkoon luotiin tasisesti eroa ja viimeisellä kierroksella jäätiin vähän jopa kyttäilemään asemia. Itsellä ei ollut enää yhtään ylimääräistä energiaa jäljellä vaan kaikki oli kulunut jo edellisillä kerroilla mäessä. Kovana kirimiehenä tunnettu Ilari Kahila (TWD-Länken) avasi kirin ensimmäisenä noin puolessa välissä mäkeä ja muut koittivat iskeä perään, mutta Ilarin kiri kesti maaliin asti. Oma sijoitus oli 9.

Tämä kilpailu oli hyvää harjoitusta Sunnuntain Rosendahl GP:tä varten. Siellä on tie dossa paljon ylämäkeä. Lauantaina Tampereella ajetaan myös Killin Kaivin GP, joka on itselle reitiltään sopivampi. Reitti on kuulemma tekninen ja mutkikas, mutta ylämäkeä ei ole.

Satakunnan ajot ja Scandinavian Race

Viime viikonloppuna ajettiin Ulvilassa 20. Satakunnan ajot. Lyhyt prologi ja kaksi maantietä. Prologi meni jo vähän paremmin kuin Riihimäellä. Eroa voittaneeseen Samuel Pökälään tuli noin 15 sekuntia. Lauantain maantie ajettiin lämpimässä säässä ja ajo tuntui jo melko hyvältä. Porukassa pysyi helposti, mutta ajo ei ollut aktiivisinta mahdollista. Lopun massakirissä pääjoukon perällä maaliin.

Sunnuntaina olikin sitten huonompi keli. +4 ja armoton vesisade. Ajaminen tuntui hyvältä, mutta liian kesäiset hanskat oli huono valinta. 75 kilometriä tuli ajettua ja sitten päätin keskeyttää, kun ei pystynyt enää juomaan tai vaihtamaan vaihteita ja jarruttamaan kunnolla. Ratkaisuun melko tyytyväine, koska pysyin terveenä.

Viikolla päästiin treenaamaan Käpylän velodromilla jo ihan kunnolla. Todella mahtava fiilis oli päästä radalle pitkästä aikaa. Myös ratakisat alkavat kohta puoliin.


Perjantaina lähdettiin ajamaan kohti Turkua ja yölautalla Tukholmaan. Lauantaiaamuna siirtyminen Uppsalaan kisapaikalle ja 193,5 kilometrin Scandinavian Race. Lyhyesti todettuna aivan eri maailman kisa, kun mitä Suomessa ajetaan. Erittäin kova vauhti yhdistettynä todella tekniseen rataan oli liikaa monille kuskeille. Jo ensimmäisellä 12,9 kilometrin lenkillä putosi useita ajajia. Onnistuin 100 kilometriä roikkumaan pääjoukossa, mutta sitten tuli noutaja. Koitin vielä roikkua huoltoautojen seassa, mutta turhaan. Kisan kovuudesta kertoo voittajan keskinopeus 44,2 kmh ja se, että vain 65 ajajaa ajoi maaliin. Koko KTM Team keskeytti kilpailun, mutta saimme kuitenkin arvokasta kisakokemusta.

Huomenna on vielä ohjelmassa Skandis GP. 30 kertaa 2 kilometrin korttelikierros, joka sisältää yhden ison nousun joka kierroksella. Kisaan lähdetään ennakkoluulottomasti ja mitään hävittävää ei ole.